Pelicans 2000 - Meillä on hyvä kasvaa!




Pelisäännöt	Pelisäännöt Sisällysluettelo:
Antidopingohjelma
Pelicanstie



	1 Lukijalle. 1 2 Lasten ja nuorten vanhemmille. 2 3 Pelicans 2000 Hollola ry organisaatio. 2 4 Seuran toimihenkilöt 2 5 Ohjaus- ja urheilutoiminta. 5 5.1 Luistelukoulu. 5 5.1.1 Luistelukoulun tavoitteet 5 5.1.2 Luistelukoulun järjestäminen. 5 5.1.3 Ohjaustoiminta. 5 5.2 F-D - juniorijoukkueet 6 5.2.1 F-D -juniorijoukkueiden tavoitteet 6 5.3 C- ja vanhemmat juniorijoukkueet 8 5.3.1 C- ja vanhempien juniorijoukkueiden tavoitteet 9 6 Jääkiekon sinettiseurojen lupaukset 11 7 Taloudenhoidon periaatteet 11 7.1 Seuran varainhankinta. 11 7.2 Yksittäisen joukkueen varainhankinta ja taloudenhoito. 11 7.2.1 Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus. 12 7.2.2 Joukkueen hankinnat 12 7.2.3 Joukkueen rahat ja omaisuus. 12 7.2.4 Pelaajan siirtyminen seuran sisällä. 12 7.2.5 Pelaajan lopettaminen seurassa. 12 7.2.6 Joukkueen jakautuminen tai loppuminen. 13 7.2.7 Ongelmien ratkaiseminen. 13 8 Kysymykset ja ongelmanratkaisumenetelmä. 13 9 Pelicans 2000 Hollola ry:n valmennuksellinen linjaus. 13 9.1 Nousujohteinen harjoittelu. 13 9.1.1 Lajiharjoitussisällöt eri ikäluokilla. 14 10 Pelicans 2000 Hollola ry:n jäänjakoperusteet 14 10.1 Jääharjoituskauden aloittaminen. 14 10.2 Jääharjoittelumäärät ja niiden seuranta. 14 10.3 Harjoitusajat 14 11 Logo ja edustusasut 14 1 Lukijalle Pelicans 2000 Hollola ry on jääkiekon erikoisseura, jonka toiminta-ajatuksena on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa oman taitotasonsa ja halunsa mukaisesti. Toiminta tapahtuu ensisijaisesti Hollolan jäähallissa. Tämä aapinen on tehty kaikille toiminnassa mukana oleville ja mukaan tuleville perheille. Kirjasen tarkoituksena on kuvata tapaamme toimia, joukkueiden ja seuran eri toimihenkilöiden tehtäviä sekä seuran keskeisiä toimintaperiaatteita. Tuntemalla periaatteet jokainen harrastaja ja hänen vanhempansa tietävät, mihin toiminnassa pitää sitoutua. Näin vältämme ennakolta mahdollisimman hyvin niitä ristiriitatilanteita, joita harrastuksen yhteydessä saattaa syntyä. 2 Lasten ja nuorten vanhemmille Pelicans 2000 -juniorijääkiekkoseura on asiasta innostuneiden ihmisten yhteenliittymä, joka yhdessä järjestää toimintaa lapsille ja aikuisille. Pelicans 2000 -seuraa ei olisi ilman lasten vanhempia. Voit valita oman tapasi toimia seurassa. Miten tahansa valitsetkin, Sinun roolisi urheilevan lapsen vanhempana on joka tapauksessa tärkeä. V älitä lapsesta, aseta rajat. A nna lapsen yrittää ja oppia, myös erehtyä ja epäonnistua. N oudata yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. H yväksy lapsi tuloksista riippumatta. E lä mukana, näytä esimerkkiä. M alta mielesi, anna ohjaajan ohjata ja tuomarin tuomita. P uhu positiivisesti, kehu lasta. I nnosta ja kannusta. 3 Pelicans 2000 Hollola ry organisaatio Pelicans 2000 on yhdistyslain mukainen rekisteröity yhdistys, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Seuralla on syys- ja kevätkokous ja lisäksi voidaan tarvittaessa pitää ylimääräisiä kokouksia. Syyskokouksessa käsitellään mm. toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä johtokunnan jäsenten valinta. Kevätkokouksen keskeinen asia on tilinpäätöksen käsittely. Seuran toiminnasta vastaa johtokunta, jossa on 4-8 jäsentä. Valmennuksen järjestämisestä ja yhteensovittamisesta vastaa valmennuspäällikkö, joka toimii johtokunnan alaisena. Nuori Suomi-vastaava vastaa ensisijaisesti pelisääntöjen noudattamisen ohjaamisesta ja valvonnasta. Seuralla on ongelmanratkaisuelin, joka voi antaa suosituksen yksittäisessä erimielisyystapauksessa. Syyskokous valitsee seuralle tilintarkastajan ja varatilintarkastajan. Jokaisella joukkueella on yksi tai useampi joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja. 4 Seuran toimihenkilöt Valmennuspäällikkö osoittaa jokaiselle joukkueelle ohjaajat/valmentajat. Seura vastaa ohjaajien ja valmentajien kouluttamisesta. Seura myös ohjaa valmentajia valtakunnalliseen koulutukseen. Ohjaajat ja valmentajat tekevät seuran kanssa kirjallisen sopimuksen, jonka seuran puolesta allekirjoittaa seuran puheenjohtaja tai valmennuspäällikkö. Joukkueen vastuuvalmentajan vastuulla on yhdessä vanhempainkokouksen kanssa oman joukkueensa taustaorganisaation luominen. Taustaorganisaatioon kuuluvat valmentajat, apuvalmentajat, joukkueenjohtaja, joukkueen huoltajat, rahastonhoitaja sekä kahviovastaava. Seuran ja joukkueen toimihenkilöt omalla käytöksellään vaikuttavat siihen kuvaan, joka joukkueista, seurasta ja koko jääkiekkoväestä syntyy. Jokaisella toimihenkilöllä on tässä aapisessa esitettyjen velvoitteiden lisäksi myös toimenkuvaan liittyviä erityisvelvoitteita. Seuraavassa lyhyt luettelo näistä erityisvelvoitteista kunkin toimihenkilön osalta. Valmentajien erityisvelvoitteet: - Kauden harjoitusohjelman suunnittelu ja periaatteiden laadinta yhdessä valmennuspäällikön kanssa - Laaditun harjoitusohjelman toteuttaminen - Yksittäisten harjoitteiden minuuttikohtainen suunnittelu - Joukkueen nimeäminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin - Otteluiden ja harjoitusten johto - Kauden toimintasuunnitelman laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa - Kauden kilpailutoiminnan suunnittelu yhdessä valmennuspäällikön kanssa - Joukkueen kasvatuksellinen ohjaus yhdessä muiden joukkueen toimihenkilöiden kanssa - Läsnäolovelvollisuus joukkueen tapahtumissa - Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueen johdon kanssa - Osallistumisvelvollisuus seuran järjestämiin valmennuksellisia asioita käsitteleviin tilaisuuksiin sekä tarvittaessa joukkueiden vanhempainkokouksiin - Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana - Valmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille sekä toimia seuran kokonaiskuvaa kohottavasti - Vastuuvalmentaja on joukkueen urheilullisen ja kasvatuksellisen toiminnan johtaja Joukkueenjohtajan erityisvelvoitteet: - Laatii joukkueen toimintasuunnitelman yhdessä valmentajan kanssa - Laatii joukkueen budjetin yhdessä joukkueen rahastonhoitajan kanssa - Vastaa valmentajan kanssa toiminta- ja talousarvion toteutumisesta kauden aikana - Mahdollistaa vuosisuunnitelman toteutumisen - Hyväksyy joukkueen maksut - Toimii yhdyssiteenä joukkueen ja seuran, pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä. Toiminnallaan hän tukee valmentajien työrauhaa. - Vastaa joukkueen omatoimisen sekä seuran yhteisten varainhankintojen suunnittelusta ja toteutuksesta joukkueessaan - Vastaa kaikesta tiedottamisesta - Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla - Järjestää matkojen kuljetukset, ateriat, välipalat ja mahdolliset majoitukset yhteistyössä valmentajan ja rahastonhoitajan kanssa - Vastaa joukkueen kasvatuksellisesta ohjauksesta yhdessä joukkueen muiden toimihenkilöiden kanssa - Hoitaa ottelujärjestelyt, ottelutulosilmoitukset, tuomarit, vierasjoukkueille tiedottamisen, toimitsijat, kuuluttajat, musiikin, pöytäkirjat jne. - On läsnä otteluissa aina ja harjoituksissa tarvittaessa - Osallistumisvelvollisuus joukkueenjohtajien kokouksiin - Huolehtii seuran antamista muista tehtävistä - Tuntee vastuunsa joukkueensa pelaajista - Omalla käytöksellään vaikuttaa myös joukkueen käytökseen ja siihen kuvaan, joka joukkueesta, seurasta ja koko jääkiekkoväestä syntyy Huoltajan erityisvelvoitteet: - Vastaa joukkueen varustelaatikon ja varustelaukun kunnosta ja täydennyksistä - Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta ja saatavilla olosta - Huolehtii luistinten teroittamisesta ja joukkueen varusteiden sopivuudesta sekä pelipaidoista - Vastaa joukkueen virvoitushuollosta harjoituksissa ja otteluissa - Huolehtii ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa - Edellyttää pelaajilta asianmukaista huolellisuutta ja siisteyttä - Vastaa osaltaan kurinpidosta Rahastonhoitajan erityisvelvoitteet: - Osallistumisvelvollisuus seuran järjestämiin taloushallinnon koulutustilaisuuksiin - Huolehtii kirjanpidosta ja taloushallinnosta - Toimii yhteyshenkilönä pankkiin - Vastaa laskujen oikeellisuuden tarkastamisesta ja maksamisesta - Vastaa myyntilaskujen laatimisesta ja lähettämisestä - Vastaa saatavien valvonnasta - Vastaa käteisvaroista - Vastaa tositeaineiston lajittelusta, tositenumeroinnista ja tiliöinnistä - Vastaa tulosteiden tarkastuksesta 5 Ohjaus- ja urheilutoiminta Kaikkein nuorimpien ikäluokissa seuran toiminnan avainsanoja ovat : - Tasapuolisuus, hauskuus yhdessä, onnistumiset ja elämykset jääkiekon parissa. 5.1 Luistelukoulu 5.1.1 Luistelukoulun tavoitteet Urheilulliset tavoitteet: - Perusluistelutaidon oppiminen Kasvatukselliset tavoitteet: - Oppia toimimaan ryhmässä - Oppia ottamaan huomioon kaverit ja kanssaihmiset - Oppia avuliaisuuteen ja kohteliaisuuteen Seuratavoitteet: - Positiivisen ilmapiirin luominen - Myönteisten liikuntakokemusten tarjoaminen - Pelicans 2000 -myönteisyyden vahvistaminen - Toimiminen lapsen ehdoilla - Jokaisen luistelukoululaisen huomioonottaminen 5.1.2 Luistelukoulun järjestäminen Luistelukoulun järjestämisestä vastaa seuran valmennuspäällikkö. Luistelukouluun muodostetaan vuosittain noin 20-40 luistelijan ryhmä. Ryhmä jaetaan tarvittaessa ikäjakauman mukaan kahteen osaan. 5.1.3 Ohjaustoiminta Valmennuspäällikkö ja Nuori Suomi -vastaava osoittavat luistelukoulun harjoitusryhmille ohjaajat (2-3 kpl/ryhmä). Seura osallistuu ohjaajien kulukorvauksiin ja vastaa heidän kouluttamisestaan. Ohjaajat sitoutuvat auttamaan parhaan kykynsä mukaan kaikkia ryhmissä harjoittelevia tyttöjä ja poikia kehittymään tasapuolisesti. Toimintavuoden aikana luistelukoululla on jääharjoitukset pääsääntöisesti kerran viikossa. 5.1.3.1 Pelaaminen ja peluuttaminen Luistelukoulu ei pelaa varsinaisia otteluita. Mahdollisista harjoituspeleistä eri ryhmien kesken sovitaan tilanteen mukaan ohjaajien, Nuori Suomi -vastaavan ja valmennuspäällikön kanssa. 5.1.3.2 Poissaolosta ilmoittaminen Mahdollisesta poissaolosta luistelukoulusta ei tarvitse ilmoittaa. Jos pelaaja kuitenkin lopettaa luistelukoulun kesken kauden, pelaajan tai hänen huoltajansa on ilmoitettava tästä ryhmän vastuuohjaajalle. 5.1.3.3 Ongelmien ratkaiseminen Mahdolliset erimielisyydet ja epäselvyydet ratkaisee seuran valmennuspäällikkö yhdessä Nuori Suomi -vastaavan kanssa. Heidän päätöksensä on lopullinen. 5.2 F-D - juniorijoukkueet Seura edellyttää, että kaikkien F - D -juniori-ikäisten joukkueiden johtoryhmät ja lasten vanhemmat yhteistyössä tekevät vuosittain 1.10. mennessä joukkueen omat kirjalliset pelisäännöt, jotka vanhemmat vahvistavat allekirjoituksillaan. Kopio pelisäännöistä toimitetaan seuran valmennuspäällikölle tai Nuori Suomi -vastaavalle. Lisäksi ko. ikäryhmien pelaajat tekevät omalta osaltaan vastaavat pelisäännöt, joista informoidaan johtoryhmiä ja valmentajia. 5.2.1 F-D -juniorijoukkueiden tavoitteet Kasvatukselliset tavoitteet: - Positiivisen ilmapiirin luominen - Onnistumisten ja elämyksien takaaminen - Lasten ja vanhempien yhdessäolon tukeminen - Itsenäisyyden ja omatoimisuuden kehittäminen - Minä -kuvan vahvistaminen - Pelaajien sosiaalisuuden, yhteistyökyvyn sekä toisen arvostamisen ja huomioonottamisen kehittäminen - Urheilulliseen ja terveeseen elämäntapaan kasvaminen - Omista tehtävistä, varusteista ja hygieniasta huolehtiminen - Sääntöjen ja normien noudattaminen Pelaajatavoitteet: - Pelicans 2000 -seurassa noudatetaan Suomen Jääkiekkoliiton eri ikäluokkia koskevia suosituksia oppimistavoitteissa ja harjoittelun ohjelmoinnissa. - Pelaajan jääkiekkoilullisten perustaitojen opettaminen ja kehittäminen o Teknisten taitojen opettaminen ja kehittäminen o Pelillisten taitojen perusteiden opettaminen o Laajojen motoristen taitojen luominen - Joukkueiden kilpailulliset ja toiminnalliset tavoitteet: o Osallistuminen aluesarjoihin o Taata kaikille halukkaille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa o Taata kaikille joukkueen pelaajille oikeudenmukainen pelaamismahdollisuus Seura ei aseta mitään kilpailullisia tulostavoitteita näihin ikäluokkiin! 5.2.1.1 Joukkueiden muodostaminen Joukkueiden muodostamisesta päättää seuran johtokunta valmennuspäällikön ja Nuori Suomi - vastaavan esityksestä. Riippuen ikäluokkien pelaajamääristä on F1-, F2-, E1-, E2-, D1- ja D2 -junioreissa yksi tai useampia tasoltaan tasaväkisiä rinnakkaisjoukkueita. Harjoitusryhmät muodostetaan jo keväällä. Joukkueita jaettaessa on syytä huomioida lasten kaveruussuhteet ja asuinpaikka. Samalla alueella asuvat pojat pyritään sijoittamaan samaan joukkueeseen kuljetusten ym. asioiden helpottamiseksi. Joukkueiden jakoon liittyvissä ongelmissa vanhemmat ja joukkueiden ohjaajat ratkaisevat yhteistyössä kyseiset asiat. Seuran puolesta asiaan ottavat kantaa valmennuspäällikkö ja Nuori Suomi -vastaava. 5.2.1.2 Ohjaustoiminta Valmennuspäällikkö ja Nuori Suomi -vastaava osoittavat joukkueille ohjaajat/valmentajat (2-3 kpl/joukkue). Seura vastaa heidän kouluttamisestaan. Ohjaajien/valmentajien tehtävänä on auttaa parhaan kykynsä mukaan kaikkia joukkueen pelaajia kehittymään kauden aikana. Ohjaustoiminta nojaa seuran perusarvoihin ja siinä korostetaan kasvatuksellisia ja opetuksellisia tavoitteita. 5.2.1.3 Jääharjoittelu Seura osoittaa joukkueille jäät. Jäänjaosta vastaa seuran valmennuspäällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö. Joukkueilla voi olla kauden aikana yhteisiä jääharjoituksia, jotka ovat jaetulla kentällä. Harjoituksia voi olla myös luonnonjäällä. 5.2.1.4 Pelaaminen ja peluuttaminen Seura osallistuu F1-, F2-, E1-, E2-, D1 ja D2 - joukkueillaan Suomen Jääkiekkoliiton Hämeen alueen näille osoittamiin sarjoihin ja noudattaa näin ollen alueen ja sarjan sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. Joukkueilla on oikeus pelata harjoitus- ja turnausotteluita alueen sääntöjen mukaan kauden aikana. Seura sitoutuu siihen, että pelaajia peluutetaan koko pelikauden aikana tasapuolisesti. Jokainen pelaaja saa pelata kauden aikana vähintään 80 % kaudella pelatuista otteluista. Tasapuolisuus koskee kaikkia kauden aikana pelattuja otteluita. Tasapuolisuutta mitataan kauden aikana pelattujen otteluiden kokonaismäärällä. Peliaikaa ei mitata sekuntikellon kanssa. Ylivoima- ja alivoimatilanteet ja muut erikoistilanteet voivat tehdä eroja yksittäisten pelaajien kentällä oloaikoihin. Peliajan saamisen edellytyksenä on, että pelaaja osallistuu aktiivisesti harjoituksiin ja noudattaa joukkueen yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymis- ja muita sääntöjä (pelisääntöjä). Pelipaikkoja kierrätetään valmentajien näkemyksen mukaisesti siten, että jokaista pelaajaa pyritään kehittämään aktiiviseen pelitilanneroolikohtaiseen (kiekollinen ja kiekoton hyökkääjä / kiekollista häiritsevä ja kiekotonta vartioiva puolustaja) pelaamiseen eri pelipaikoilla (H/P) pelaajan vahvuudet ja kehitystarpeet huomioiden. Päätökset eri pelipaikoilla pelaamisesta tekevät valmentajat. Edellä mainittua peluuttamiskäytäntöä voidaan soveltaa myös mahdollistamalla enemmän apaita viikonloppuja jokaiselle pelaajalle vuorollaan. Tämä toteutetaan, jos joukkue pelaa esim kolmella kentällisellä ja kenttäpelaajia on enemmän kuin 15, peluutetaan antamalla lepovuoro tasapuolisesti järjestyksessä jokaiselle pelaajalle. Tasapuolisuus toteutuu kauden mittaan niin, että kaikille tulee yhtä paljon lepovuoroja. 5.2.1.5 Poissaoloista ilmoittaminen Pelaajan tulee ilmoittaa poissaolostaan niin pian kuin se on tiedossa ja mahdollista. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuvalmentajalle ja vasta toissijaisesti muille toimihenkilöille. Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu-, pelikielto- tai muulla vastaavanlaisella sanktiolla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan asianmukaisella tavalla. 5.2.1.6 Pelaajan siirtyminen seuran joukkueesta toiseen Pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen tapahtuu yhteistyössä pelaajan, hänen vanhempiensa, joukkueiden valmentajien, valmennuspäällikön ja Nuori Suomi -vastaavan kanssa. Siirtyminen on mahdollista joukkueesta toiseen ja takaisin vain yhden kerran kauden aikana kuitenkin ennen 31.12., jonka jälkeen ei joukkueesta toiseen enää voi siirtyä kuin kauden loputtua. Tavoite tulee olla, että siirtyvälle pelaajalle taataan mahdollisuus riittävään peliaikaan joukkueessa, johon hän siirtyy. Värväystoiminta seuran joukkueesta toiseen on ehdottomasti kiellettyä. 5.2.1.7 Pelaajan kehittymisen seuranta Valmentajat käyvät kehityskeskustelut pelaajien kanssa 1-2 kertaa kauden aikana, jossa pelaajalla on mahdollisuus kertoa käsityksiään omasta ja joukkueen toiminnasta. 5.2.1.8 Pelaajan rankaiseminen ja erottaminen joukkueesta Pelaajaa voidaan rangaista kauden aikana, mikäli hän ei noudata joukkueen omia yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymis- ja muita sääntöjä, tai mikäli hän rikkoo Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä. Rankaisemisen voivat suorittaa omat valmentajat, valmennuspäällikkö tai Nuori Suomi -vastaava. Pelaajan erottamisesta päättää aina seuran johtokunta. Joukkueeseen mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muista kuin erittäin painavista, hyvien tapojen vastaiseen käytökseen liittyvistä syistä. Erottamiseen liittyvissä tapauksissa noudatetaan Suomen Jääkiekkoliiton voimassa olevia kilpailusääntöjä. 5.2.1.9 Ongelmien ratkaiseminen Mahdolliset erimielisyydet ja epäselvyydet pyritään ratkaisemaan joukkueen sisällä. Apua tilanteisiin voidaan kysyä seuran valmennuspäälliköltä sekä Nuori Suomi -vastaavalta. Tilanteen niin vaatiessa, voidaan asian käsittelyyn pyytää myös lausunto seuran ongelmanratkaisuelimeltä. 5.3 C- ja vanhemmat juniorijoukkuuet Seuran periaatteena C- ja vanhempien junioreiden kohdalla on, että on pelaajan edun mukaista, että hän pelaa tavoitteidensa, kykyjensä ja innokkuutensa edellyttämässä joukkueessa. 5.3.1 C- ja vanhempien juniorijoukkueiden tavoitteet Kasvatukselliset tavoitteet: · positiivisen ilmapiirin luominen · nuorten ja vanhempien yhdessäolon tukeminen · itsenäisyyden ja omatoimisuuden vahvistaminen ja edelleen kehittäminen · minä -kuvan vahvistaminen · pelaajien sosiaalisuuden, yhteistyökyvyn sekä toisten arvostamisen ja huomioonottamisen kehittäminen · urheilullisten ja terveiden elämäntapojen oppiminen · ”siviiliasioiden” vastuullinen hoitaminen (koulu, vapaa-aika jne.) Pelaajatavoitteet: · pelaajan ominaisuuksien kehittäminen huippukiekkoa varten · henkiset ominaisuudet: saavutustarve, itseluottamus, omatoimisuus, keskittymiskyky · fyysiset ominaisuudet: laajat liikevarastot, rakentava harjoittelu, lihasvoima, tasapaino, nopeus, kestävyys · yksilötaidot: suoritusvarmuus, suoritusten vaativuus, pelikäsitys ja pelitaidot eri pelitilannerooleissa · ryhmätaidot: valmiudet joukkuepeliin, yhteistyö eri tilanteissa Varsinaisia kilpailullisia tavoitteita on aluesarjajoukkueissa C2 -ikäluokasta lähtien. Tuolloin on tavoitteena saada pelaajia Pohjolaleirille Hämeen joukkueeseen ja tarjota heille mahdollisuus päästä jatkossa mukaan ikäkausimaajoukkuetoimintaan. C1- ja B -junioreiden tavoitteista päättää seuran johto. 5.3.1.1 Joukkueiden muodostaminen Seuralla on 1-2 joukkuetta kaikissa ikäluokissa. Pelaajia jokaisessa joukkueessa on noin 22. Pelaajien sijoittamisen joukkueisiin tekevät valmentajat yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa. 5.3.1.2 Valmennustoiminta Valmennuspäällikkö osoittaa joukkueille valmentajat. Valmentajien tehtävä on auttaa parhaansa mukaan kaikkia joukkueen pelaajia kehittymään kauden aikana. Valmennustoiminta nojaa seuran perusarvoihin ja siinä korostetaan kasvatuksellisia ja opetuksellisia tavoitteita. 5.3.1.3 Jääharjoittelu Seura osoittaa joukkueille jäävuorot. Jäävuorojen jaosta vastaa seuran valmennuspäällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö. 5.3.1.4 Pelaaminen ja peluuttaminen Pelaaminen: Seura osallistuu B- ja C1 -juniorijoukkueillaan valtakunnallisiin sarjoihin. C2 -juniorijoukkueet osallistuvat Hämeen alueen näille osoittamiin sarjoihin ja noudattavat näin ollen alueiden sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. Joukkueilla on oikeus pelata harjoitus- ja turnausotteluita alueen sääntöjen mukaan kauden aikana. Otteluohjelma on tarkistutettava valmennuspäälliköllä, jolla on näkemyksensä puitteissa valtuudet tehdä tarvittaessa ohjelmaan muutoksia. Peluuttaminen: Pelaavien joukkueiden valmentajat päättävät peluuttamisesta. 5.3.1.5 Poissaolosta ilmoittaminen Pelaajan tulee ilmoittaa poissaolostaan niin pian kuin se on tiedossa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuvalmentajalle ja vasta toissijaisesti joukkueen muille valmentajille. Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu-, pelikielto tai muulla vastaavanlaisella sanktiolla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan asianmukaisella tavalla. 5.3.1.6 Pelaajan siirtyminen seuran joukkueesta toiseen Päätöksen pelaajan siirtymisestä joukkueesta toiseen kun kyse on alla olevista kohdista, tekee valmennuspäällikkö kuultuaan tapauskohtaisesti pelaajan, vanhempien ja valmentajien mielipiteitä asioista. - Siirtyminen samassa ikäluokassa toiseen tasavahvaan joukkueeseen tai ikäluokan 1 -joukkueeseen - Pelaaminen vuotta nuorempien ikäluokassa (mahdollinen yli-ikäisyys sääntö) - Pelaaminen omaa ikäluokkaansa vanhemmassa joukkueessa arvioidaan tapauskohtaisesti lähtökohtana pelaajan taitotaso sekä sen hetkinen tilanne esim. aluejoukkueessa tai ikäkausimaajoukkueessa C2- ja vanhemmissa ikäluokissa. - Pelaaminen toisen ikäluokan yksittäisiä pelejä esim. loukkaantumisten takia Pelaajan ”värvääminen” toisesta Pelicans 2000 -joukkueesta on kielletty! 5.3.1.7 Pelaajan kehittymisen seuranta Valmentajat suorittavat kaksi kertaa kaudessa kirjallisen seurannan jokaisesta pelaajasta. Valmentajat käyvät näiden seurantalomakkeiden pohjalta kehityskeskustelut pelaajien kanssa kaksi kertaa kauden aikana. 5.3.1.8 Pelaajan rankaiseminen ja erottaminen joukkueesta Pelaajaa voidaan rangaista kauden aikana, mikäli hän ei noudata joukkueen omia yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymis- ja muita sääntöjä, tai mikäli hän rikkoo Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä. Rankaisemisen voivat suorittaa omat valmentajat tai valmennuspäällikkö. Joukkueeseen mukaan otettuja pelaajia ei saa erottaa joukkueesta muista kuin erittäin painavista, hyvien tapojen vastaiseen käytökseen liittyvistä syistä. Erottamiseen liittyvissä tapauksissa noudatetaan Suomen Jääkiekkoliiton voimassa olevia kilpailusääntöjä 5.3.1.9 Ongelmien ratkaisu Mahdolliset erimielisyydet ja epäselvyydet pyritään ratkaisemaan joukkueen sisällä. Apua tilanteisiin voidaan kysyä seuran valmennuspäälliköltä sekä Nuori Suomi -vastaavalta. Tilanteen niin vaatiessa voidaan asian käsittelyyn pyytää myös lausunto seuran ongelmanratkaisuelimeltä. 6 Jääkiekon sinettiseurojen lupaukset Pelicans 2000 Hollola ry on 26.10.2003 saanut Nuori Suomi Sinettiseura -tunnustuksen laadukkaasta nuorisotoiminnasta. Tämän toiminnan tunnusmerkkejä ovat: - Seurassa otetaan huomioon jokainen mukaan otettu lapsi ja nuori - Pelaajia pyritään kehittämään tasapuolisesti ja yhtäkään pelaajaa ei eroteta joukkueesta ellei hän ole esimerkiksi omalla käytöksellään sitä aiheuttanut - Toiminta on monipuolista ja kannustavaa - Ohjaajat ovat hyvin koulutettuja ja asiansa osaavia - Seura pitää hyvää huolta ohjaajista ja valmentajista - Seuran nuorisotoiminnan organisoijina toimivat asiansa osaavat henkilöt Edellä mainitun lisäksi Pelicans 2000 Hollola ry on sitoutunut noudattamaan seuraavia harjoittelua ja pelaamista koskevia erityissääntöjä: - Seuran johtoa on informoitu Nuori Suomi -ohjelmasta - Seuralla on Nuori Suomi -yhdyshenkilö - Seuralla on ongelmanratkaisuryhmä - Lasten vanhempia on informoitu Nuori Suomi -ohjelmasta - Ohjaajina ja valmentajina toimivat Nuori Suomi -ideologian mukaisen koulutuksen saaneet henkilöt - Seuralla on ohjaajien ja valmentajien motivointi- ja koulutusjärjestelmä - Seurassa on käytössä Nuori Suomi -materiaalit - Pelaajia peluutetaan tasapuolisesti kauden aikana luistelukoulusta D1 -ikäluokkaan asti 7 Taloudenhoidon periaatteet 7.1 Seuran varainhankinta Seura hankkii varoja mm. seuraavin keinoin: · kausimaksut · jäsenmaksut · mainostulot · erilaiset talkootoimet Jäsenmaksu koskee jokaista pelaajaa, joka seurassa pelaa. Jäsenmaksun suuruuden määrittelee ja hyväksyy seuran kevätkokous. Seura voi asettaa joukkueille lisäksi velvoitteita esim. talkoissa, arpojen myynnissä tai muussa varainhankinnassa. Pääosa em. Varainhankinnan tuotoista kohdennetaan kuitenkin joukkueille. 7.2 Yksittäisen joukkueen varainhankinta ja taloudenhoito Jokainen Pelicans 2000 Hollola ry:n joukkue tekee kullekin toimintakaudelle talousarvion. Tämän talousarvion joukkueenjohtaja esittelee joukkueen vanhemmille ja toimittaa sen myös seuralle. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä rahaa, jolla vaje kattaa. Yksittäisen joukkueen budjetin hyväksymisestä päättää joukkueen päätösvaltainen vanhempienkokous. Joukkueen varojen käyttöä valvoo joukkueenjohtaja. Kokonaisvastuu toiminnasta on kaikkien mukana olleiden pelaajien vanhemmilla. Taloudellinen vastuu seuran suuntaan on joukkueenjohtajalla. 7.2.1 Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus Joukkueen nimissä olevaa pankkitiliä käyttävät kunkin joukkueen nimetyt vastuuhenkilöt. Kukin joukkue nimeää vastuuhenkilöt keskuudestaan, nimeäminen tapahtuu päätösvaltaisessa vanhempainkokouksessa. Yleensä nämä henkilöt ovat joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja. Tilinkäyttöä koskevan päätöksen hyväksyy johtokunta. 7.2.2 Joukkueen hankinnat Joukkueet voivat hankkia itselleen tarvitsemaansa materiaalia omaan käyttöönsä. Joukkue nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön sekä henkilöt, jotka voivat materiaalia hankkia. Seura vuokraa maalivahdin varusteet F-junioreille ja nuoremmille sekä pelipaidat kaikille joukkueille käyttöön aina kaudeksi kerrallaan. 7.2.3 Joukkueen rahat ja omaisuus Kaikki joukkueen raha ja omaisuus, jotka on maksettu tilille, kerätty tai muuten hankittu, on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Jokainen joukkue tekee oman kirjanpidon, joka kauden loputtua toimitetaan seuralle ja esitellään joukkueen vanhemmille. Esittelyn suorittaa joukkueenjohtaja tai rahastonhoitaja. Joukkuekohtaisen toimintavuoden mahdollisen maksun päättää joukkueen vanhempainkokous. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni ja että mahdollisimman suuri osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoita tekemällä, kausi- ja turnausjulkaisuihin ilmoituksia keräämällä jne. Vanhempainkokous voi päättää, että perhe voi suoriutua talkoovelvoitteestaan maksamalla osuutensa rahana joukkueen tilille, kun talkoilla kerätään varoja koko joukkueen hyväksi. Vanhempainkokous hinnoittelee talkootyön hinnan ja määrittelee tavan, jolla talkootyötä seurataan. Joukkueen tulee pyrkiä auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa perhettä niin, ettei lapsen tarvitsisi lopettaa jääkiekon harrastamista seurassa. Käytännössä tämä tarkoittaa riittäviä mahdollisuuksia talkootyöhön, jotta kulut saadaan näin peitettyä. Kaikki ne, jotka ovat osallistuneet päätöksentekoon taloudellisissa vaikeuksissa olevan perheen pelaajan auttamisesta, ovat vaitiolovelvollisia asian suhteen. 7.2.4 Pelaajan siirtyminen seuran sisällä Kun pelaaja siirtyy seuran sisällä joukkueesta toiseen, kaikki ko. päivämäärään mennessä erääntyneet maksut on oltava suoritettuna vanhalle joukkueelle. Velvoitteiden suorittamisen jälkeen pelaajan jyvitetty osuus talkoo- tai muuten kerätystä rahasta siirtyy hänen mukanaan uuteen joukkueeseen. Pelaaja palauttaa kaikki vanhalta joukkueelta saamansa varusteet. 7.2.5 Pelaajan lopettaminen seurassa Pelaaja ilmoittaa joukkueenjohtajalle lopettamisensa seurassa. Tällöin pelaaja palauttaa kaikki seuralta ja joukkueelta saamansa varusteet. Mikäli hän siirtyy toiseen seuraan, kaikki ko. päivämäärään mennessä erääntyneet maksut on oltava suoritettuina seuralle siirtopapereiden saamiseksi. Siirtopaperit allekirjoittaa seuran siihen valtuuttama henkilö saatuaan kirjallisen lopettamisilmoituksen joukkueenjohtajalta. Kaikki pelaajan maksamat rahat, talkoilla tehdyt hyvitykset kausimaksuun, ilmoitustulot ym. jäävät joukkueen tai seuran tilille. 7.2.6 Joukkueen jakatuminen tai loppuminen Kaikki varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty talkoilla tai jollakin muulla keinolla hankittu, ovat seuran omaisuutta joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja tai luovuttaa seuran omaisuutta yksityishenkilöille. Loppuvan joukkueen kaikki varat ja omaisuus jäävät seuralle. 7.2.7 Ongelmien ratkaiseminen Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtaja, muu toimihenkilö tai yksittäisen pelaajan vanhemmat kysyvät ensin neuvoa talouteen liittyvissä asioissa seuran puheenjohtajalta ja johtokunnan jäseniltä. Talouteen liittyvissä asioissa ongelmanratkaisuryhmänä toimii ko. joukkueen joukkueenjohtaja, seuran puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Seuran johtokunnalla on lopullinen päätösvalta epäselvissä talousasioissa. 8 Kysymykset ja ongelmanratkaisumentelmä Mahdolliset ongelmat ja erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan joukkueiden sisällä. Tarvittaessa apua tilanteisiin voidaan kysyä valmennuspäälliköltä tai Nuori Suomi -vastaavalta. Seuralla on myös erikseen nimetty ongelmanratkaisuelin, jolta voidaan pyytää lausuntoa asiasta, jossa ei ratkaisuun ole joukkueen sisällä tai yhteistyössä valmennuspäällikön tai Nuori Suomi -vastaavan kanssa päästy. Lopullisen päätöksen asiasta antaa seuran johtokunta, jonka päätöksestä ei voi valittaa. 9 Pelicans 2000 Hollola ry:n valmennuksellinen linjaus Seura kouluttaa valmentajiaan seuran sisäisellä koulutuksella. Lisäksi valmentajia ohjataan tarpeen mukaan Suomen Jääkiekkoliiton valmentajakoulutukseen. Valmentaja on viime kädessä henkilö, joka vastaa valmennuksellisten asioiden toteutuksesta omassa joukkueessaan. Valmennuspäällikkö tekee valmennuksesta seurantaa ja etsii keinoja, joilla seuran valmennustietoa ja -taitoa pystytään jatkuvasti parantamaan. Valmennuspäällikkö seuraa kaikkien joukkueiden käytännön valmennus- ja pelitapahtumia. 9.1Nousujohteinen harjoittelu Tärkeintä on totuttaa pelaaja nuoresta pitäen säännölliseen, nousujohteiseen harjoitteluun. Parhaat tulokset saavuttaa pelaaja, jonka elimistö ja suorituskyky saadaan parhaiten sopeutumaan harjoittelun ja kilpailusuorituksen asettamiin vaatimuksiin. Tämä edellyttää pitkää, tarkoin suunniteltua ja oikein johdettua valmistautumista ennen kuin aloitetaan pitkälle tähtäävien kilpailullisten tavoitteiden luominen. Valmentajan tulee perehtyä suunnitelman laatimisen eri työvaiheisiin ja hänen tulee hallita pelaajan uran kehittyminen. Valmennuksessa painottuvat eri asiat eri ikäkausina ja yksittäisen harjoitusvuoden aikana. 9.1.1 Lajiharjoitussisällöt eri ikäluokilla Jääharjoittelu voidaan jakaa karkeasti kahteen eri osa-alueeseen: lajitaitojen harjoittelu ja pelin opettaminen. Nämä taidot opitaan pitkäjänteisellä harjoittelulla. Käytännössä asioissa edetään ikäluokan taitotason mukaan. 10 Pelicans 2000 Hollola ry:n jäänjakoperusteet Seurassa jäävuorot jakaa valmennuspäällikkö tai valmennuspäällikön tehtävään valtuuttama henkilö. Jäävuoroasioissa voi kääntyä joko valmennuspäällikön tai tehtävään valtuutetun henkilön puoleen, jotka vastaavat seuran jäävuorojen oikeudenmukaisesta jakautumisesta eri ikäluokille. 10.1 Jääharjoituskauden aloittaminen Jääharjoittelun käynnistyessä elokuussa ovat jäävuorojen jaossa etusijalla omien sarjojensa alkamiseen asti valtakunnallisia sarjoja pelaavat joukkueet: mahdolliset C- ja B-junioreiden SM-sarjaa, SM-karsintasarjaa tai I-divisioonaa pelaavat joukkueet. Tällä pyritään turvaamaan ko. joukkueiden valmistautuminen sarjapeleihin. Valtakunnalliset sarjat käynnistyvät melkein poikkeuksetta syyskuun puolivälissä. Alueelliset sarjat (B2-F1- junioreiden sarjat) käynnistyvät loka-marraskuun aikana sarjasta riippuen. Näin ollen valtakunnallisia sarjoja pelaavien joukkueiden on otettava sarjojen alkamisajankohta huomioon harjoittelussaan. Valtakunnallisia sarjoja pelaavien joukkueiden jälkeen tärkeysjärjestyksessä tulevat mahdollisia ylialueellisia sarjoja pelaavat joukkueet. 10.2 Jääharjoittelumäärät ja niiden seuranta Valmennuspäällikkö seuraa jääharjoittelumäärien jakautumista eri ikäluokkien joukkueilla. Seurantaa tehdään jatkuvana läpi kauden. Vuotuisissa harjoitusmäärissä voimakas nousu tapahtuu tehoryhmien osalta C1-C2-vaiheessa. Tehoryhmien ja kehitysryhmien välistä jääharjoittelukertojen eroa valmennuspäällikkö seuraa harjoitusseurannan avulla. Tällä turvataan pelaajan henkilökohtainen kehittymismahdollisuus kummassakin ryhmässä. 10.3 Harjoitusajat Aikaisemmin iltapäivällä alkavat vuorot ohjautuvat lähinnä nuoremman ikäluokan joukkueille, joilla koulunkäyntiajat mahdollistavat vuorojen käytön. Myöhemmin illalla alkavat harjoitusvuorot jaetaan vanhemman ikäluokan joukkueille otteluohjelmasta ja viikoittaisista jäämääristä riippuen. 11 Logo ja edustusasut Logo on seuran virallinen tunniste. Luvan logon käyttöön antaa hallitus. Seuran nimeä ja logoa kantavat edustusasut hyväksyy johtokunta, samoin kuin niihin myytävät mainokset. Keltavihreä pelipaita on seuran edustusasu, jota käytetään kaikissa otteluissa, ellei tuomari määrää kotijoukkuetta vaihtamaan paitaa samanväristen paitojen vuoksi. Kypärä ja housut ovat mustat. Seura myy mainokset pelipaitaan ja sukkiin. Joukkue voi myydä mainoksia kypärään ja housuihin. Myytäviin mainoksiin on saatava johtokunnan hyväksyntä